Arvokkaasti vanheten

Oman postauksen on kyllä tämä herra ansainnut:

Ensimmäinen oma koirani, Retu. Retu asuu vanhemmillani ja yhteinen tiemme alkoi 13 vuotta sitten kun sain rippilahjaksi pienen beigen värisen palleron, Joka tuoksui ihan navetalle. ;)

Muutamat vuodet vietin Retun kanssa samankaton alla ja ystävyyssuhde ehti kasvaa todella suureksi meillä..
Ja edelleenkin olen Retulle kaikki kaikessa.  Ja Retu minulle, vaikkei luonani asukkaa!!!

Muuten jo niin eläkeläispappa kun onkin,mutta kun menen käymään vanhemmillani.. Ja jos Retu nukkuu ja kun ei enää kuule jos tulee sisään niin hetki menee ja nenä sillä pelaa ja havahtuu että hei nyt on ihan uusi tuoksu huoneessa.. Ja vouhkaaminen alkaa..
Ensin veuhdataan jaloissa, sitten haetaan joku kenkä, lapanen tai pipo ja aletaan hyörimään ympärikämppää.. ja jos oikein äidytään niin sitten viel haukahdetaan... ;)

Ja Retunahan ollaan sinua virallisesti pidetty, mutta nimiä on tullut rakkaalle monia: Tuutikki, Retsa, Retiisi, Itikkalampi-weijola, Pahlevi jne..

Tässä laitan Facebookista tekstin mikä niin päteekin hyvin tähän postaukseen:

TÄSSÄ OPIKSI OTTAMISTA KOIRAN OMISTAJAT!
(kopioitu kaverin seinältä)

Myös niillekin, jotka eivät koiraa omista !!

Näkemys koiran tarkoituksesta;
...
Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin kerran tutkimaan erästä Irlanninsusikoiraa.
Koiran omistajat, pariskunta ja heidän 6-vuotias poikansa, olivat kaikki hyvin kiintyneitä lemmikkiinsä.

Tutkittuani koiran totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin perheelle, että en voinut tarjota tälle vanhalle ja rakastetulle koiralle mitään muuta kuin eutanasian. Koira voitaisiin saattaa viimeiselle matkalleen heillä kotona, turvallisesti, omien ihmisten ympäröimänä.

Seuraavana päivänä, kun menin nukuttamaan koiraa, tunsin tutun kuristavan tunteen kurkussani. Pikkupoika vaikutti rauhalliselta silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa. Muutamassa minuutissa koiravanhus nukahti rauhallisesti viimeiseen uneen.

Istuimme hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta, että eläimet elävät paljon lyhyemmän ajan kuin ihmiset. Silloin poika sanoi: "Minä tiedän miksi".
Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan.

Se, mitä hän sanoi seuraavaksi, hätkähdytti minua. En ollut koskaan kuullut yhtä lohduttavaa selitystä. Poika jatkoi: "Ihmiset syntyvät siksi, että he oppisivat, miten eletään hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisille. Mutta koiratpa osaavat jo tämän. Siksi niiden ei tarvitse elää niin pitkään."

Illalla laadin listan siitä, mitä ihmiset voivat oppia koiralta:
* Kun rakkaasi tulevat kotiin, mene aina iloisena tervehtimään
* Älä koskaan kieltäydy huviajelusta
* Kokemus raikkaasta ilmasta ja tuulesta kasvoillasi on silkkaa hurmiota
* Ota nokosia
* Venyttele ennen ylösnousua
* Juokse, telmi ja leiki päivittäin
* Hae huomiota ja anna ihmisten koskettaa sinua
* Vältä puremista silloin kun pelkkä murahdus riittää
* Lämpiminä päivinä pysähdy makailemaan pehmeällä nurmella
* kuumina päivinä juo runsaasti vettä ja lepäile varjoisan puun katveessa
* Kun olet onnellinen, tanssi ympäriinsä ja heiluta koko kehoasi
* Riemuitse pitkän kävelyn tuottamasta ilosta
* Ole uskollinen
* Älä koskaan teeskentele olevasi jotain muuta kuin mitä olet
* Jos jokin tarvitsemasi on haudattu syvälle, kaiva kunnes löydät sen
* Jos jollakulla on huono päivä, ole hiljaa lähellä ja nyhjäise hellävaraisesti
* NAUTI JOKAISEN PÄIVÄN JOKAISESTA HETKESTÄ!

 

 

 

13. vuotta iloa olet tuonnut meille!!!

 

Arvokkaasti on saannut vanheta.. Ja saannut elää hyvän elämän.

Kiitos siitä kuuluu vanhemmilleni <3

 

Kiittäen:

*Elina*

 

 

 

 

 

 

 

Hiihtoloman fiiliksiä..

Hiihtoloma  viikko menoillaan.. Meillä ei suurempia suunnitelmia ole, mutta ei sitä aina tarvitsekaa.


Yhden semmoisen pienen suunnitelman olen kyllä itselleni tehnyt että tällä viikolla ulkoilemme kyllä enemmän kun yleensä. Ja sitä kyllä tänään on tullut harrastettua..

Ensteks hiihdon merkeissä.. minulla kun ei kyllä ole suksia, mutta meninkin aikas pitkän kävelyreissun Erican kanssa jolla oli sukset jalassa ja hiihto sujuukin jo aikas hyvin.. Tosi paljon kehittynyt taidot esimerkiksi viime vuodesta..

Kotiin kun saavuimme niin ruuan tekoon ja polttoainetta koneeseen ja taas ulkoilemaan.. oikeasti pihailemaan ja otin kameranikin mukaan ja räpsin ulkokuvia, ja miksipäs ei koska ihana aurinko lämmitti meitä.. Ja mieli oli kyllä jälleen niin keväinen.

Siis niin ihanaa kyllä tänä alkava kevät ja sitten myöhemmin se kesän aika, kyllä tämä olikin niin piitkä ajanjakso voitettavaksi että meinas ihan masentuu..

Ulkokuvistakin tuli niin ihania koska ihan mieletön tuo valo näissä.. ai että..

 

Ja voi että mitä valtausta nuo jääpuikot ovat taloihin tehneet.. Ihan mielettömän pitkiä puikkoja onkin.. hui hitto alle ei paljon kannata mennä tai tekee tuhoja..

 

Mutta kyllä ne aika upeita on.. siitä ei pääse mihinkään..

Ja hei ekat aukinaiset pajunkissat tänään bongattiin jo.. ;)

 

Joko olet bongannut???

 

 

Loppuun vielä tästä mun ihanaisesta mallista kuva.. ;)

Tässä kuvassa oli vaan jotain...

 

 

Illanjatkoja!!!!
*Elina*

Nyt siitä ikean ostoista..

Jäi postaamatta ikean ostot viime reissulta.. Sieltä kotiin tyttöjen huoneeseen ostin pöydälle oikean prinsesssa lampun.. Ensin mietin pitkään sitä isompaa jalka lamppua mutta tilaa sille ei täältä huoneesta löytynyt niin pienempänä versiona sitten..

Erica oli ihan haltioissaan lampusta.. On kyl niin tyttömäinen.. ;)

 

plus muita pieniä ostoksia kyllä teimme. esim keittiökin sai uudet verhot ja astia ostoksia kotiutui myös..

 

Pikku hiljaa alkaa nyt työöjen huoneessa olla valmista.. ja siitä tulikin kyllä juuri sellainen millaiseksi olin sitä kaavaillutkin..

 

Tässä myös kuvaa kun eilen ihana porontalja kotiutui meille tuliaiseksi isännän pohjosen reissulta niin Fabio heti, kyllä teki tuttavuuden moiseen karvaan ja ystävykset niistä vissiin tuli.. ;)

 

 

 

Talja löysi paikkansa eteisen puulootan päältä..

Tämmöistä tänne tänään... ainiin nokka alkoi myös minulla vuotamaan, juuri kun olin päässyt leijuttelemaan että ei oo kunnon tautia ollutkaa.. mutta sinnittelen sitä vastaan kyllä viel.. Koska yhden epäonnistuneen laskettelusuksilla olon jälkeen huomenna jälleen rohkeasti meinaan nousta niiden päälle ja kokeilla tuleeko minusta seuraava Tanja Poutiainen???  ;)

 

Hahaaa.. tulipahan tässä illan naurutkin jaettuu..

 

Tiistaita teille kaikille!!!

 

Onnea Topi

 Eilen tasan 4vuotta sitten syntyi tämä huippu tyyppi..
Uskollinen ja tosi ystävä..

Ja on ansainnut oman postauksen, katsastelin tässä vanhoja kuvia koneelta ja voi kuinka sitä unohtaakin ne mielikuvat kuinka "kapinen" tuo karvakasa olikin kakara ajan.. Komeaa koiraa ei millää kyllä saannut.. ja järkeäkään tällä tyypillä tässä vaiheessa ei ollut.. ;)

 

 Ja meillähän kyllä elämä tuo tyypin kanssa on mennyt ihan hujahtaen, kokeillen rajojaan tietyin väliajoin, ja sitä tulee tekemään loppuelämän.. Mutta nyt viimeisen vuoden aikana on enemmän huomannut että se "järki" alkaa sieltä pikku hiljaa tulemaan... ;)

 

 

 

On se niin mahtava tyyppi ja rakas perheenjäsen <3

 

Uutta viikkoa kohti!!!!!

 

*Elina*

 

Kukkia kotiin

 on nyt muutamia jo saapunut. täytyy myöntää että tänä talvena on iskenyt himo kukkiin..

Ja jopa nimenomaan tekokukkiin.. (aiemmin en todellakaan oo miettinyt että ostaisin niitä meille.)mutta kaipa nykyaikana niidenkin tekoon on panostettu.. Koska aiemmin mulla ollut mielessä juuri ne punaiset painajaismaiset valotulppaanit, kun puhutaan tekotulppaaneista ;)

Ja myös erillaiset lasikipot ja maljat on myös viennyt minut mennessään.. ja tuo vaaleanpunainen väri on saapunut pienessä osin olohuoneeseen sekä wc.hen. Valkoinen,harmaa, ja ripaus vaaleanpunaista, se on todellakin UUHhh!!!! Ehana kevainen vari!!!

 

Ens postauksessa käsittelen sitten niitä Ikeasta ostamia tavaroita joita jo viimeksi lupailin...

Nyt iltapuuhien pariin ja illalla sitten paneudutaan jälleen telkkariin.. Saa  ihanaa motivaatiota jälleen tuohon painonpudotus projektiin kun Jutta ja  puolen vuoden superdieettiä seuraa..

Palataan lähiaikoina taas linjoille!!!!

*Elina*

Torstaipäivän haaveita ja ihasteluita

Maanantaina kävin Finnmarilla ihastelemassa, joko on kevät sinne saapunut.. ja todellakin oli jo saapunut.. Ihania pastillisävyjä ja ihania lasitavaroita.. Tulee niin kevät jo ajatuksiin..

Vinkkinä teille lukijat, jotka asuvat lahden seudun lähettyvillä, niin kannattaa poiketa ihastelemassa ja tekemässä löytöjä..

Uusi kevät 2013 kuvastokin on jo ilmestynyt ja kyllä oikein himo iskee samantien.. Ainakin minulla iski.. Tykkään!!!

Kuvani on uudesta kuvastosta napattu kameralla joten kuvan laatu ei oo mikään erityisen hyvä..
mutta fiilistely kuvat kummiskin sain postaukseen.. ;)

Voisin tässä senkin sanoa että kyllä hempeä vaaleanpunainen saapuu kyllä varmaan jollain lailla meillekin harmaan kaveriksi...

 

 

Haaveiluja tälle torstaille, mutta ikävä kyllä totuus hyppää silmille heti kun katsoo pihalle..
 Talvi vaan jatkuu!!!!! ;)
mutta haaveilla ja odotella saa tulevaan kevättä!!!



*Elina*

Apassionata

Juu siis kävimme lauantaina Erican kanssa Hartwall areenalla Apassionatassa.. ja koko areena olikin täynnä, Emme ole käynneet Erican kanssa´koskaan missään tuommoisessa "isossa" tapahtumassa.. ja oli nyt tosi kiva käydä..

Ja rahoilleen sai kyllä vastinetta todella.. Ihan mielettömän upea ja ihana show olikin..

Itse en niinkään ole mikään heppa ihminen mutta kyllä upposi minuuun todella.. niinkun tyttöönkin..

 

Esitystä ennen tottakai hiukan poppis ostoksia ja juomaa.. ja jännitykset päällä..

Jotkun jutut esityksessä olivat jopa niin liikuttavia että huomasin että silmäkulmakin kostui minulta ;)

Lämmöllä voin vaan suositella niille jotka eivät ole vielä käynneet katsomassa koskaan tätä show:ta.
Ensi vuonna tietysti erillainen..


Lauantaina esityksen jälkeen poikkesimme vielä ikeassa, muutamia ostoksia hakemassa.. ja niistä varmaankin väläytyksiä seuraavassa jutussa..

nyt kummiskin kaffet porisee ja ulkoilma kutsuu...



*Elina*

Viikonlopun viettoon tiemme vie...

Ja jälleen on viikko lopuillaan. ja reissuakin meille pukkaa..

Joulukuun alussa klikkasin minulle ja Ericalle liput Helsingin Apassionataan.. 
Ja huomenna sitten olisi se päivä kun näämme tuon shown..

 

 

 

 

Todella kiva lähteä taas johonkin pitkästä aikaa.. Tässä on tullukkin oltua monia viikonloppuja ihan kotinurkissa.. yhden aika läheisenkin sanoja lainaten... "vain lähteminen on tärkeintä"...

ja että matkailu avartaa... ihan tämmöinen pienikin... ;)

 

Mutta joo huomenna siis olemme ihan näissä fiiliksissä Erican kanssa..

Itselleni kaikki eläimet ovat lähellä sydäntäni.. mutta tietty kunnioitus on mulla näihin isoihin ihanii hevosiin.. Joten myönnän että pieni pelko mulla on kun olen näiden kanssa tekemisissä... mutta uskon että on  mielettömän hieno on katsoa kun niiden kanssa touhuaa sellaiset ihmiset jotka osaa käsitellä näitä todella...

 

 

(Kaikki kuvat ovat lainattuja Googlen kuvahausta)

 

Nyt vähän kodin paikkojen oikomista ja menoksi reissuun...

 

Viikonloppuja!!!!!

 

 

*Elina*